Uusi direktiivi kieltää whistleblower-vastatoimet

EU:n ilmoittajansuojeludirektiivi kieltää whistleblower-vastatoimet. Ilmoittajia on suojeltava erilaisilta vastatoimilta, joiden kohteeksi he voivat joutua ilmoittaessaan väärinkäytöksistä.

Ilmoittajansuojelulaki yrityksissä

 

EU:n whistleblower-direktiivin mukaan yritysten, joilla on yli 50 työntekijää, on tarjottava sisäinen whistleblower-ilmoituskanava.

Direktiivin piiriin kuuluvat myös julkinen sektori, rahoitusalan yritykset ja yritykset, jotka ovat alttiita rahanpesulle tai terrorismin rahoitukselle. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi tilitoimistot, kirjanpitäjät ja kiinteistönvälittäjät.

Suomalainen ilmoittajansuojelulaki on nyt eduskunnan hyväksyttävänä ja se tulee voimaan pian.

 

Millaisiin tapauksiin ilmoittajansuojeludirektiiviä sovelletaan?

 

Ilmoittajansuojeludirektiiviä sovelletaan aloille, joilla EU-oikeuden rikkominen voi aiheuttaa vakavaa haittaa yleiselle edulle. Direktiivi koskee myös aloja, joilla on havaittu tarve tehostaa EU-oikeuden täytäntöönpanoa ja joilla ilmoittajat saattavat erityisesti työnsä puolesta havaita väärinkäytöksiä.

Whistleblower-direktiivin soveltamisaloja ovat

 

  • julkiset hankinnat
  • finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
  • rahanpesu ja terrorismin rahoituksen ehkäisy
  • tuoteturvallisuus
  • liikenneturvallisuus
  • ympäristönsuojelu
  • ydinturvallisuus
  • elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi
  • kansanterveys
  • kuluttajansuoja
  • yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.

Ilmoittajien suojelu vastatoimilta – näin se toimii käytännössä

 

Whistleblower-direktiivin keskiössä on whistleblowereiden eli väärinkäytösten ilmoittajien suojelu vastatoimilta. Näin se toimii käytännössä.

 

Ilmoittajia vastatoimilta suojelevan direktiivin tavoitteet

 

Whistleblower-direktiivin tavoitteena on kitkeä korruptiota ja laitonta toimintaa tehostamalla väärinkäytöksistä ilmoittamista ja ilmoittajien suojaa.

Whistleblowereita on suojeltava kaikilta suorilta ja epäsuorilta vastatoimilta, joiden kohteeksi he voivat joutua ilmoittaessaan väärinkäytöksistä.

Vastatoimia voivat olla esimerkiksi

  • palkanalennus
  • häirintä tai epäedullinen kohtelu
  • työtehtävien alentaminen tai vaihtaminen
  • lomautus tai irtisanominen
  • alihankintasopimuksen lopetus.

Ilmoittajansuojeludirektiivissä kielletään ilmoittamisesta johtuvat vastatoimet. Direktiivi kattaa myös tukitoimet ja ilmoittavia suojaavat toimenpiteet sekä erilaiset seuraamukset, jos direktiiviä ei noudateta.

Keitä ilmoittajansuojeludirektiivi koskee?

 

Ilmoittajansuojeludirektiivi koskee sekä julkisella että yksityisellä sektorilla työskenteleviä, jotka saavat työnsä yhteydessä tietoa EU-oikeuden rikkomisesta. Direktiivi suojelee ilmoittajia vastatoimilta, joita he voivat joutua kärsimään, jos he ilmoittavat väärinkäytöksistä.

Whistleblower-direktiivin piiriin kuuluvat niin nykyiset kuin entiset työntekijätkin sekä esimerkiksi työnhakijat, osakkeenomistajat ja alihankkijoiden edustajat.

Suojelu edellyttää, että ilmoittajalla oli perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu tieto pitää paikkansa ja että ilmoitus kuuluu direktiivin soveltamisalaan.

Ilmoittajan henkilöllisyyden on pysyttävä salassa

 

Whistleblowereiden kynnys ilmoittaa väärinkäytöksistä kasvaa, jos he kokevat ilmoituskanavan vaarantavan luottamuksellisuuden. Siksi ilmoittajan henkilöllisyyden on pysyttävät salassa.

WhistleB:n digitaalinen whistleblower-ilmoituskanavapalvelu auttaa yritystäsi alentamaan tietoturvariskejä ja tekee väärinkäytösten ilmoittamisesta luottamuksellista.

Kaikki ilmoitukseen liittyvät tiedot säilytetään tietoturvallisessa whistleblowing-järjestelmässä koko ilmoituksen käsittelyn ajan. Järjestelmä mahdollistaa myös anonyymin ilmoittamisen, jolloin ilmoittaja tunnistetaan seurantakoodin avulla. Anonyymi ilmoittaminen antaa ilmoittajalle suojan, jonka turvin hän voi ilmoittaa väärinkäytöksistä pelkäämättä vastatoimia.

Whistleblower-tapaustutkimuksia

 

Monessa organisaatiossa whistleblower-ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa paitsi lainvastaisesta toiminnasta myös organisaation eettisten periaatteiden rikkomisesta.

Suomessa whistleblowing-kanavat ovat vielä verrattain uusia, mutta EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin ja sen perusteella valmistellun kansallisen ilmoittajansuojelulain kautta ilmoituskanavista tulee pian arkipäivää niin julkisella kuin yksityisellä sektorillakin.

Poliisin käytössä on ollut eettinen kanava vuodesta 2019. Sen avulla lainvastaisesta tai poliisin arvojen vastaisesta toiminnasta voivat ilmoittaa sekä poliisin työntekijät että kansalaiset. Eettinen kanava vahvistaa luottamusta poliisiin.

Myös Puolustusvoimissa uusi ilmoituskanava on poikinut ilmoituksia. Sen uskotaan nostavan kynnystä väärinkäytöksiin ja helpottavan niiden seurantaa.

Monet viimeaikaiset whistleblower-tapaustutkimukset liittyvät väärinkäytöksiin hoitoalan yrityksissä. Väitöstutkimuksesta ilmenee, että kynnys puuttua kollegan epäeettiseen tai rikolliseen toimintaan on korkea. Suurin syy siihen on pelko seurauksista.

Ilmoittajansuojeludirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö suojelevat ilmoittajia whistleblower-vastatoimilta. Luottamuksellinen ilmoituskanava mahdollistaa ilmoittamisen turvallisesti. Sen avulla organisaatio voi reagoida ongelmiin nopeasti tilanteen vaatimalla tavalla.