WhistleB:n uuden tutkimuksen mukaan nimettömyys kannustaa ilmoittamiseen

maaliskuu 23, 2020

WhistleB teki viidennen vuosittaisen asiakastutkimuksensa ilmoittamisesta eri organisaatioissa. Tutkimuksessa asiakkailta kysyttiin, kuinka he käyttävät ilmoitusjärjestelmää ja miltä raportit ovat näyttäneet. Taloudelliset väärinkäytökset ovat jälleen ilmoitusluettelon kärkipäässä. Niitä esiintyi reilussa 30 prosentissa raporteista yhdessä työpaikka-, terveys- ja turvallisuusongelmien kanssa. Jopa 60 prosenttia raporteista johti jatkotoimenpiteisiin.

– Tosiasia on, että yli puolet raporteista johti toimenpiteisiin. Jatkotutkimukset osoittavat myös, että yritysjohtajat saavat ilmoitusjärjestelmästä arvokasta tietoa. Järjestelmässä on kuitenkin oltava toimiva IT- ja dataturvallisuusratkaisu, jotta voidaan suojella sekä ilmoittajia, ilmoitettavia tietoja, seurantaa ja tutkimusprosessia, sanoo Gunilla Hadders, yksi WhistleB:n perustajista ja Senior Advisor.

Verkkopohjainen ilmoitusjärjestelmä saa aikaan luottamusta
Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot ilmoittivat verkkopohjaisen ilmoitusjärjestelmän suurimmiksi hyödyiksi paremman luottamuksen organisaatiota kohtaan sekä väärinkäytöksien havaitsemisen varhaisessa vaiheessa.

– Asiakkaamme sanovat selvästi, että nimettömän ilmoitusmahdollisuuden tarjoaminen on suorastaan kriittistä. Ihmiset haluavat ilmoittaa nimettömästi monista syistä: he pelkäävät negatiivisia seurauksia, heistä tuntuu siltä, ettei jokin ole oikein, tai he tuntevat epäiltyyn väärinkäytökseen osallisina olevat henkilöt, sanoo Karin Henriksson, WhistleB:n toinen perustaja ja Senior Advisor.

Edistyksellisillä johtajilla, jotka suhtautuvat yritysetiikkaan vakavasti, pitäisi jo olla vakiintunut prosessi käytössään. Prosessi tarjoaa työkalut ja turvalliset digitaaliset ilmoitusjärjestelmät, joiden avulla työntekijät uskaltavat avata suunsa. Samalla se myös vahvistaa yrityksen asemaa vastuullisena työnantajana.

EU:n uuden ilmoituksentekijän suojelua koskevan direktiivin vaatimukset
WhistleB:n uusi asiakastutkimus osoittaa, että organisaatioiden mielestä hyvä viestintä sekä nimetön ilmoittaminen ja vuoropuhelu ovat ratkaisevia tekijöitä luottamuksen aikaansaamiseksi ilmoitusprosesseissa. Tutkimus osoitti myös, että yli puolet kaikista vastaanotetuista raporteista johti toimenpiteisiin. EU:n direktiivissä vaaditaan, että organisaatio tarjoaa turvalliset kanavat väärinkäytöksistä ilmoittamista varten. Uusi laki on todellinen läpimurto, ja se muuttaa yrityksien toimintakenttää. Sen myötä ilmoittamista ja ilmoittajia suojellaan paremmin kuin koskaan aiemmin. Direktiivi suojaa työntekijöitä ja muita henkilöitä kostotoimilta heidän ilmoittaessaan rikosepäilyistä. Ensimmäistä kertaa kaikkien yli 50 hengen yrityksien on pakko tarjota ilmoitusjärjestelmä.

Tietoa WhistleB:stä
WhistleB on eurooppalainen ilmoituspalvelun tarjoaja, jonka pääkonttori sijaitsee Tukholmassa.
WhistleB tarjoaa turvallisen ja helppokäyttöisen ratkaisun anonyymiä ilmoittamista ja vuoropuhelua varten. WhistleB-järjestelmää käyttävät yritykset, viranomaiset ja organisaatiot yli 150 maassa. Järjestelmä noudattaa myös kansallisia tietosuojalakeja, kuten EU:n tietosuoja-asetuksia.
WhistleB on Navex Global -konsernin itsenäinen yksikkö, jolla on operatiivinen toiminta EU:n alueella.

Ota yhteyttä

Viestisi lähetys onnistui. Otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.

There seems to be some problem when sending your message. Try again soon.

Founders blog

joulukuu 29, 2020 Hyvän joulun toivotukset WhistleB:ltä: whistleblowing-ratkaisujen vuoden 2020 kohokohdat
Katso kaikki ›

WhistleB news

EU whistleblower directive huhtikuu 13, 2021 Lisää kysymyksiä Euroopan unionin ilmoittajia suojaavasta direktiivistä
Katso kaikki ›

Webinars

best practices whistleblowing huhtikuu 20, 2021 Parhaat whistleblowing-käytännöt
Katso kaikki ›

Media

Lisää kysymyksiä Euroopan unionin ilmoittajia suojaavasta direktiivistä Miten WhistleB:n whistleblowing-järjestelmä tukee EU:n ilmoittajia suojaavan direktiivin vaatimuksia? Whistleblowing-hallintajärjestelmien ISO 37002 -ohje – Etiikkanäkökulma